Pääsivu
Latest images
Haku
Rekisteröidy
Kirjaudu sisään
Mana joka ’’virtaa’’ maan sisällä, on väkevää energiaa, jolla maagit ruokkivat itseään käyttääkseen manaa hyödyksi erilaisissa toimenpiteissä. Manan kiertokulku ei pääty koskaan, joka tarkoittaa käytetyn manan hajoamista ja kasaantumista aina uudelleen käytön jälkeen.
Geeniperimänä maagisuus usein jatkuu sukupolvelta toiselle varsinkin haltiasuvuissa. Sikäli mikäli vanhemmilla on maagisia kykyjä, siirtyvät ne lapseen sen syntyessä.
Magian käyttö rasittaa sen käyttäjää itseään riippuen käytettävästä määrästä. Mitä enemmän käytät magiaa kerrallaan, sitä enemmän keho väsyy jolloin lopputuloksena voi olla esimerkiksi pyörtyminen. Pahimmillaan magian väärinkäyttö voi johtaa kuolemaan.
ELEMENTIT
Magiaa taitavat pystyvät hallitsemaan yleisesti yhtä elementtiä, mutta vain lahjakkaat ja paljon oppineet kykenevät oppimaan toisen elementin alkuperäisen rinnalle. Jokaisella magiaa opiskelevalla on alussa koe, joka selvittää oppilaan kyvyn oppia yhden neljästä peruselementistä: tuli, vesi, maa ja ilma. Peruselementeistä eroavat: sähkö, veri, valo ja musta magia, joita maagit pystyvät vain oppimaan eikä kykene hallitsemaan luonnollisesti.
TASOT:
Koska magian opiskelu vie melkein yhden ihmiselämän ajan oppia ja valtakunta haluaa pitää magiaa taitavien henkilöiden määrän tiukassa otteessaan, on tälle luotu tasoja. Aloittanut, Oppiva, Oppinut ja Opettava.
Magiaa aloittavat eivät välttämättä ole vielä tietoisia omasta elementistään ja on vasta kirjattu ylös aloittavansa magian opiskelun Arkkimaagin alaisena. Aloittaneen taidot ovat olemattomat ja manan tuntemus hyvin heikko, koska aloittavan oppeihin kuuluu teoriaa ja manan tuntemisen harjoittelua.
Oppiva maagi taas on aloittanut konkreettisen harjoittelun omalla elementillään, mutta painostus on edelleen teoreettisessa opiskelussa. Oppivan maagin manan tuntemus on jo kehittynyt siihen, että mana alkaa keräytyä normaalisti henkilön omaan varastoon, mutta hyvin hitaasti. Tämä tarkoittaa sitä, että jos mana kulutetaan loppuun, se palautuu vasta n. 3-6 päivän kuluttua. Tämä johtuu manan kyvystä hylkiä kerääntymistä yhteen paikkaan sen virtaavan luonteen vuoksi.
Oppinut maagi, eli normaali tason maagi, joka pystyy soveltamaan elementtiään jo opituista asioista itselleen sopiviksi. Sopii usein Arkkimaagien alaisiksi, aatelisen hovimaagiksi tai sotajoukkoihin. Tällaisen maagin manan palautuminen kestää n. 1-2 vuorokautta riippuen manan käytöstä ja siitä syntyvän rasituksen määrästä. Oppineiden maagien määrä on siviilissä hyvin pieni, koska jokainen koulutettu maagi kuuluu usein kaartiin tai vartiostoon.
Opettava (arkki)maagi
Arkkimaagit ovat magian professoreita, tiedon kerääjiä, tutkijoita, teorioiden luojia ja hyvin vaikutusvaltaisia henkilöitä. Arkkimaagit ovat usein haltiarotuisia pitkän iän takia ja luontaisen manan tuntemuksen takia, mutta heistäkin vain lahjakkaimmat saavat Arkkimaagin tittelin. Arkkimaagien kyvyt omassa elementissään ovat hyvin joustavat ja usein arkkimaagit ovat oppineet toisen elementin hallinnan ensimmäisen rinnalle. Arkkimaagin manan keräys voi kestää 1-6 päivää riippuen arkkimaagin manan kulutuksesta. Pieni määrä manan kulumista taas ei tarvitse lepoa, mutta jo 5 minuuttia kestävä taistelu voi aiheuttaa kaksi päivää lepoa, lisäten vielä fyysisen rasituksen.
ELEMENTTIMAGIA
MAA (kuiva ja kylmä)
VESI (märkä ja kylmä)
ILMA (märkä ja kuuma)
TULI (kuiva ja kuuma)
Näitä aineita pystyy myös kovan harjoittelun päätteeksi hallitsemaan kuin lastaan, mutta elementit vaativat kuitenkin isännältään paljon. Elementit ovat jokainen omalla tavallaan kytköksissä tiettyihin jo vallitseviin magianaloihin, eikä niiden olemassaoloa tiedettäisi ilman niitä.
Esimerkiksi jokaisen sähköä hallitsevan maagin täytyy ensin perehtyä ilma,- ja maaelementtien saloihin.
Elementtejä hallitsevat maagit muokkaavat kyseisiä elementtejä puhtaasti manansa avulla. Tämän magian taitajia kutsutaan myös elementalisteiksi, ja heidän voimansa vaihtelevat tapauskohtaisesti. Yleensä elementalistien taidot ovat kuitenkin heikommat kuin riimumaageilla jotka ohjaavat elementtejä, ja lohikäärmeillä jotka pystyvät lajista riippuen syöksemään ainakin vettä eri muodoissaan ja tulta. Mutta toisaalta myös elementtimaagi voi harjoittaa itseään niin paljon, että päihittää ainakin ensimmäiseksi mainitun.
PARANTAMINEN
Kuten nimikin kertoo, pienen magian avulla voi myös parantaa pieniä ruhjeita, haavoja ja myrkytyksiä. Parantajamaagit kanavoivat omasta kehostaa parantavaa voimaa haavoittuneeseen usein amuletin tai muun loitsuesineen avulla.
Vahvimmat parantajamaagiksi kutsutut henkilöt pystyvät korjaamaa luita sekä parantamaan tauteja lukuun ottamatta lykantropiaa tai vampirismia. Parantajat pystyvät myös parantamaan omia ruhjeitaan nopeammin.
Tämän magian taitajia ei rajoiteta Tregaronissa. Heitä oikeastaan suositaan näiden muita hyödyttävien voimien vuoksi.
ANIMAGIA
Animaagi on maagi, joka kykenee muuttumaan tietyksi eläimeksi tahdon voimalla.
Eläimeksi muuttuessaan animaagi myös säilyttää oman tietoisuutensa, toisin kuin kirouksella eläimeksi muutettu. Animaagilla on useimmiten vain yksi eläinmuoto, joksi hän kykenee muuttumaan. Useimmiten animaagius periytyy myös geeneissä sukupolvelta toiselle, eikä tämän taidon osaajia saa sekoittaa muodonmuuttajiin. Tämä magianala on myöskin niin harmiton, että manasiepparit tai mitkään muut vastaavat eivät animaagien toimia parantajien tapaan yritä rajoittaa Tregaronissa.
VERIMAGIA
Verimagia kuuluu vampirismiin historialtaan.
Verimagia on polveutunut suurvampyyreilta, eli muinaisvampyyreilta. Nykyään erittäin harva vampyyrista omistaa kyvyn hallita tätä magianalaa ja vielä harvemmin taitajia löytyy niistä jotka eivät kärsi vampirismista.
Verimagiassa pyritään hallitsemaan toisen olennon verta, mutta sen harjoitteluun kuluu yleensä monia vuosikymmeniä tai vuosisatoja, sillä magia voi tuhota yhtä hyvin niin käyttäjänsä kuin uhrinkin. Verimagiassa pyritään pysäyttämään toisen verenkierto tai jopa aiheuttamaan tälle sisäistä verenvuotoa. Tosin loitsijalla on oltava linkki toisen vereen, jotta pystyisi hallitsemaan tätä.
Linkin voi muodostaa esimerkiksi juomalla uhrin verta, mutta erittäin taitavat ja vahvat loitsijat pystyvät hallitsemaan toisen verta ilman minkäänlaista linkkiä. Verimagia ei ole yleistä tai kovinkaan tunnettua, mutta ennen vallan kahvassa olleiden Veriruusujen sanotaan hallitsevan tätä alaa.
RIIMUMAGIA
Jokaisella riimulla on merkityksensä ja voimansa, jonka osaava maagi voi saada toimimaan pelkästään piirtämällä kyseisen riimun.
Riimuja käyttävät maagit tatuoivat yleensä riimukirjaimet ihoonsa tai mukanaan kuljettavaan esineeseen kuten riimukiviin tai sitten jonkin aseen terään. Riimukivet ovat arvokkaita ja väärissä käsissä vaarallisia.
Niiden käyttöön ei juurikaan tarvita synnynnäistä osaamista, vaan ainoastaan hyvin vahvaa mieltä ja keskittymiskykyä - sitä löytyy harvoilta. Mutta toisaalta riimumagiaa harjoittaessa pitää olla jo entuudestaan vahvatasoinen maagi.
Riimumagiaa ei voida hallita eikä alistaa. Yleensä yksi esine ei kestä kuin yhden siihen kaiverretun riimun, sillä muuten syntyvä voima repisi artikkelin kappaleiksi valtavalla voimalla.
Riimujen ainoa heikkous on niiden epästabiilius. Ne voivat tappaa käyttäjänsä pienimmästäkin lipsahduksesta, tai riistäytyä yllättäen käsistä ja tuhota ympäristönsä.
RIIMUT:
Tarkoitus on miettiä tarkkaan mihin riimunsa kaivertaa. Tuliriimu puussa polttaa puun ja vesiriimu metallissa taas ruostuttaa.
Bál (tuli) = Tuliriimu on yleisin riimuista ainakin taistelumaagien keskuudessa, mutta myös eräät parantajat käyttävät tätä riimua. Tuliriimun avulla kun pystyy halutessaan amputoimaan raajoja ilman kuolettavaa verenhukkaa, sillä kuumuus polttaa haavan miltei välittömästi umpeen. Samalla tavalla sen korventava voima kuitenkin pystyy myös aiheuttamaan uhrissa hirvittävää tuskaa ja aiheuttaa palovammoja niin kehon sisä kuin ulkopuolellekkin.
Íss (jää) = Taistelumaagien perusriimu tuliriimun tapaan. Miekalla viiltäessä se (jää) jäädyttää vihollisen haavan välittömästi, ja vaikka verta ei vuodakaan niin jää jatkaa matkaansa haavasta vartalon sisäpuolelle. Pahimmassa tapauksessa tämä johtaa koko kehon jäätymiseen sisältä päin ja siten kuolemaan.
Yleensä sisältä jäädytys onnistuu vain jos miekka isketään keskivartalosta keuhkojen tietämille, ja viiltohaavan saaneet selviävät joko amputaatiolla tai pahoilla pakkasenpuremilla jolleivat pääse heti lämpimään.
Mold (maa) = Sopii mm. kiipeämisen kestävän köynnöksen kasvattamiseen ja eroaa maaelementalistien voimista ainoastaan olemalla hitusen voimakkaampi sekä tehokkaampi taisteluissa.
Loft (ilma) = Maariimun vastakkaisriimu.
(Elementtiriimut eroavat elementalistien voimista vain olemalla vahvempia, mutta silti epästabiilimpia kuin heidän voimavaransa)
Ljós (valo) = Valoriimu sopii niin vastustajan sokaisemiseen taistellessa kuin valon antamiseen pimeässä.
Myrkr (pimeys) = Valoriimun vastakohta.
Hugr (mieli) = Mieliriimulla voidaan hallita toisten ajatuksia, manipuloida näitä ja saada vihollinen kääntymään itseään vastaan. Vahva riimu mutta kuitenkin hyvin epäluotettava ja oikukas. Saattaa kääntyä käyttäjäänsä vastaan ja pystyy esimerkiksi "käskemään" tätä tappamaan itsensä. Voimasta huolimatta ei kovinkaan suosittu.
Hlutdrägni (illuusio) = Vähän kuin mieliriimu, mutta ei kykene hämäämään kuin ihmisen luontaisia aisteja (maku, haju, kuulo, näkö). Tarpeeksi voimakas ja uskottava illuusioriimu voi tappaa.
Geeniperimänä maagisuus usein jatkuu sukupolvelta toiselle varsinkin haltiasuvuissa. Sikäli mikäli vanhemmilla on maagisia kykyjä, siirtyvät ne lapseen sen syntyessä.
Magian käyttö rasittaa sen käyttäjää itseään riippuen käytettävästä määrästä. Mitä enemmän käytät magiaa kerrallaan, sitä enemmän keho väsyy jolloin lopputuloksena voi olla esimerkiksi pyörtyminen. Pahimmillaan magian väärinkäyttö voi johtaa kuolemaan.
ELEMENTIT
Magiaa taitavat pystyvät hallitsemaan yleisesti yhtä elementtiä, mutta vain lahjakkaat ja paljon oppineet kykenevät oppimaan toisen elementin alkuperäisen rinnalle. Jokaisella magiaa opiskelevalla on alussa koe, joka selvittää oppilaan kyvyn oppia yhden neljästä peruselementistä: tuli, vesi, maa ja ilma. Peruselementeistä eroavat: sähkö, veri, valo ja musta magia, joita maagit pystyvät vain oppimaan eikä kykene hallitsemaan luonnollisesti.
TASOT:
Koska magian opiskelu vie melkein yhden ihmiselämän ajan oppia ja valtakunta haluaa pitää magiaa taitavien henkilöiden määrän tiukassa otteessaan, on tälle luotu tasoja. Aloittanut, Oppiva, Oppinut ja Opettava.
Magiaa aloittavat eivät välttämättä ole vielä tietoisia omasta elementistään ja on vasta kirjattu ylös aloittavansa magian opiskelun Arkkimaagin alaisena. Aloittaneen taidot ovat olemattomat ja manan tuntemus hyvin heikko, koska aloittavan oppeihin kuuluu teoriaa ja manan tuntemisen harjoittelua.
Oppiva maagi taas on aloittanut konkreettisen harjoittelun omalla elementillään, mutta painostus on edelleen teoreettisessa opiskelussa. Oppivan maagin manan tuntemus on jo kehittynyt siihen, että mana alkaa keräytyä normaalisti henkilön omaan varastoon, mutta hyvin hitaasti. Tämä tarkoittaa sitä, että jos mana kulutetaan loppuun, se palautuu vasta n. 3-6 päivän kuluttua. Tämä johtuu manan kyvystä hylkiä kerääntymistä yhteen paikkaan sen virtaavan luonteen vuoksi.
Oppinut maagi, eli normaali tason maagi, joka pystyy soveltamaan elementtiään jo opituista asioista itselleen sopiviksi. Sopii usein Arkkimaagien alaisiksi, aatelisen hovimaagiksi tai sotajoukkoihin. Tällaisen maagin manan palautuminen kestää n. 1-2 vuorokautta riippuen manan käytöstä ja siitä syntyvän rasituksen määrästä. Oppineiden maagien määrä on siviilissä hyvin pieni, koska jokainen koulutettu maagi kuuluu usein kaartiin tai vartiostoon.
Opettava (arkki)maagi
Arkkimaagit ovat magian professoreita, tiedon kerääjiä, tutkijoita, teorioiden luojia ja hyvin vaikutusvaltaisia henkilöitä. Arkkimaagit ovat usein haltiarotuisia pitkän iän takia ja luontaisen manan tuntemuksen takia, mutta heistäkin vain lahjakkaimmat saavat Arkkimaagin tittelin. Arkkimaagien kyvyt omassa elementissään ovat hyvin joustavat ja usein arkkimaagit ovat oppineet toisen elementin hallinnan ensimmäisen rinnalle. Arkkimaagin manan keräys voi kestää 1-6 päivää riippuen arkkimaagin manan kulutuksesta. Pieni määrä manan kulumista taas ei tarvitse lepoa, mutta jo 5 minuuttia kestävä taistelu voi aiheuttaa kaksi päivää lepoa, lisäten vielä fyysisen rasituksen.
ELEMENTTIMAGIA
MAA (kuiva ja kylmä)
VESI (märkä ja kylmä)
ILMA (märkä ja kuuma)
TULI (kuiva ja kuuma)
Näitä aineita pystyy myös kovan harjoittelun päätteeksi hallitsemaan kuin lastaan, mutta elementit vaativat kuitenkin isännältään paljon. Elementit ovat jokainen omalla tavallaan kytköksissä tiettyihin jo vallitseviin magianaloihin, eikä niiden olemassaoloa tiedettäisi ilman niitä.
Esimerkiksi jokaisen sähköä hallitsevan maagin täytyy ensin perehtyä ilma,- ja maaelementtien saloihin.
Elementtejä hallitsevat maagit muokkaavat kyseisiä elementtejä puhtaasti manansa avulla. Tämän magian taitajia kutsutaan myös elementalisteiksi, ja heidän voimansa vaihtelevat tapauskohtaisesti. Yleensä elementalistien taidot ovat kuitenkin heikommat kuin riimumaageilla jotka ohjaavat elementtejä, ja lohikäärmeillä jotka pystyvät lajista riippuen syöksemään ainakin vettä eri muodoissaan ja tulta. Mutta toisaalta myös elementtimaagi voi harjoittaa itseään niin paljon, että päihittää ainakin ensimmäiseksi mainitun.
PARANTAMINEN
Kuten nimikin kertoo, pienen magian avulla voi myös parantaa pieniä ruhjeita, haavoja ja myrkytyksiä. Parantajamaagit kanavoivat omasta kehostaa parantavaa voimaa haavoittuneeseen usein amuletin tai muun loitsuesineen avulla.
Vahvimmat parantajamaagiksi kutsutut henkilöt pystyvät korjaamaa luita sekä parantamaan tauteja lukuun ottamatta lykantropiaa tai vampirismia. Parantajat pystyvät myös parantamaan omia ruhjeitaan nopeammin.
Tämän magian taitajia ei rajoiteta Tregaronissa. Heitä oikeastaan suositaan näiden muita hyödyttävien voimien vuoksi.
ANIMAGIA
Animaagi on maagi, joka kykenee muuttumaan tietyksi eläimeksi tahdon voimalla.
Eläimeksi muuttuessaan animaagi myös säilyttää oman tietoisuutensa, toisin kuin kirouksella eläimeksi muutettu. Animaagilla on useimmiten vain yksi eläinmuoto, joksi hän kykenee muuttumaan. Useimmiten animaagius periytyy myös geeneissä sukupolvelta toiselle, eikä tämän taidon osaajia saa sekoittaa muodonmuuttajiin. Tämä magianala on myöskin niin harmiton, että manasiepparit tai mitkään muut vastaavat eivät animaagien toimia parantajien tapaan yritä rajoittaa Tregaronissa.
VERIMAGIA
Verimagia kuuluu vampirismiin historialtaan.
Verimagia on polveutunut suurvampyyreilta, eli muinaisvampyyreilta. Nykyään erittäin harva vampyyrista omistaa kyvyn hallita tätä magianalaa ja vielä harvemmin taitajia löytyy niistä jotka eivät kärsi vampirismista.
Verimagiassa pyritään hallitsemaan toisen olennon verta, mutta sen harjoitteluun kuluu yleensä monia vuosikymmeniä tai vuosisatoja, sillä magia voi tuhota yhtä hyvin niin käyttäjänsä kuin uhrinkin. Verimagiassa pyritään pysäyttämään toisen verenkierto tai jopa aiheuttamaan tälle sisäistä verenvuotoa. Tosin loitsijalla on oltava linkki toisen vereen, jotta pystyisi hallitsemaan tätä.
Linkin voi muodostaa esimerkiksi juomalla uhrin verta, mutta erittäin taitavat ja vahvat loitsijat pystyvät hallitsemaan toisen verta ilman minkäänlaista linkkiä. Verimagia ei ole yleistä tai kovinkaan tunnettua, mutta ennen vallan kahvassa olleiden Veriruusujen sanotaan hallitsevan tätä alaa.
RIIMUMAGIA
Jokaisella riimulla on merkityksensä ja voimansa, jonka osaava maagi voi saada toimimaan pelkästään piirtämällä kyseisen riimun.
Riimuja käyttävät maagit tatuoivat yleensä riimukirjaimet ihoonsa tai mukanaan kuljettavaan esineeseen kuten riimukiviin tai sitten jonkin aseen terään. Riimukivet ovat arvokkaita ja väärissä käsissä vaarallisia.
Niiden käyttöön ei juurikaan tarvita synnynnäistä osaamista, vaan ainoastaan hyvin vahvaa mieltä ja keskittymiskykyä - sitä löytyy harvoilta. Mutta toisaalta riimumagiaa harjoittaessa pitää olla jo entuudestaan vahvatasoinen maagi.
Riimumagiaa ei voida hallita eikä alistaa. Yleensä yksi esine ei kestä kuin yhden siihen kaiverretun riimun, sillä muuten syntyvä voima repisi artikkelin kappaleiksi valtavalla voimalla.
Riimujen ainoa heikkous on niiden epästabiilius. Ne voivat tappaa käyttäjänsä pienimmästäkin lipsahduksesta, tai riistäytyä yllättäen käsistä ja tuhota ympäristönsä.
RIIMUT:
Tarkoitus on miettiä tarkkaan mihin riimunsa kaivertaa. Tuliriimu puussa polttaa puun ja vesiriimu metallissa taas ruostuttaa.
Bál (tuli) = Tuliriimu on yleisin riimuista ainakin taistelumaagien keskuudessa, mutta myös eräät parantajat käyttävät tätä riimua. Tuliriimun avulla kun pystyy halutessaan amputoimaan raajoja ilman kuolettavaa verenhukkaa, sillä kuumuus polttaa haavan miltei välittömästi umpeen. Samalla tavalla sen korventava voima kuitenkin pystyy myös aiheuttamaan uhrissa hirvittävää tuskaa ja aiheuttaa palovammoja niin kehon sisä kuin ulkopuolellekkin.
Íss (jää) = Taistelumaagien perusriimu tuliriimun tapaan. Miekalla viiltäessä se (jää) jäädyttää vihollisen haavan välittömästi, ja vaikka verta ei vuodakaan niin jää jatkaa matkaansa haavasta vartalon sisäpuolelle. Pahimmassa tapauksessa tämä johtaa koko kehon jäätymiseen sisältä päin ja siten kuolemaan.
Yleensä sisältä jäädytys onnistuu vain jos miekka isketään keskivartalosta keuhkojen tietämille, ja viiltohaavan saaneet selviävät joko amputaatiolla tai pahoilla pakkasenpuremilla jolleivat pääse heti lämpimään.
Mold (maa) = Sopii mm. kiipeämisen kestävän köynnöksen kasvattamiseen ja eroaa maaelementalistien voimista ainoastaan olemalla hitusen voimakkaampi sekä tehokkaampi taisteluissa.
Loft (ilma) = Maariimun vastakkaisriimu.
(Elementtiriimut eroavat elementalistien voimista vain olemalla vahvempia, mutta silti epästabiilimpia kuin heidän voimavaransa)
Ljós (valo) = Valoriimu sopii niin vastustajan sokaisemiseen taistellessa kuin valon antamiseen pimeässä.
Myrkr (pimeys) = Valoriimun vastakohta.
Hugr (mieli) = Mieliriimulla voidaan hallita toisten ajatuksia, manipuloida näitä ja saada vihollinen kääntymään itseään vastaan. Vahva riimu mutta kuitenkin hyvin epäluotettava ja oikukas. Saattaa kääntyä käyttäjäänsä vastaan ja pystyy esimerkiksi "käskemään" tätä tappamaan itsensä. Voimasta huolimatta ei kovinkaan suosittu.
Hlutdrägni (illuusio) = Vähän kuin mieliriimu, mutta ei kykene hämäämään kuin ihmisen luontaisia aisteja (maku, haju, kuulo, näkö). Tarpeeksi voimakas ja uskottava illuusioriimu voi tappaa.
